Juristi vai asianajaja, ei kai sillä ole väliä?

Suurin osa meistä voi varmasti allekirjoittaa sen, että oikeustieteellinen ala on pullollaan vaikeita ja käsittämättömiä termejä. Käsitteet voivat helposti sekoittua toisiinsa, ja suurimmalle osalle esimerkiksi lakimiesten käyttämien erilaisten nimikkeiden merkitys voi olla enemmän tai vähemmän kaikki samaa. Todellisuudessa on kuitenkin iso ero sillä, mitä nimikettä henkilö toimialallaan käyttää. Ammattinimikkeet voivatkin usein kertoa enemmän muun muassa henkilön taustasta, kokemuksesta ja osaamisesta. Lisäksi nimike voi kertoa, millaiset oikeudet asiakkaalla on suhteessa henkilöön tai toimistoon, jonka puoleen hän on kääntynyt.  

Mikä sitten on asianajajan ja juristin välinen ero?

Yksi yleinen, mutta väärä olettamus on, että juristi ja asianajaja ovat synonyymejä keskenään. ”Juristi” on yhtenäinen termi kaikille, jotka ovat suorittaneet korkeamman oikeustieteellisen tutkinnon. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikki asianajajat ovat juristeja, mutta kaikki juristit eivät tosiaankaan ole asianajajia. ”Asianajaja” on suojattu nimike, jota saa käyttää ainoastaan ne juristit, jotka on hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jäseniksi. Jäsenyysvaatimukset ovat korkeat, ja jäsenyyden saamiseksi pitää olla muun muassa asianajajatutkinto suoritettuna. Lisäksi täytyy olla vähintään neljän vuoden työkokemus, joista ainakin kaksi vuotta asianajotoimistossa.

Asianajajaksi aikovan tulisi myös olla tunnettu rehellisyydestään, sekä muiden ominaisuuksiensa ja elämäntapojensa puolesta soveltua asianajajaksi. Hän ei myöskään esimerkiksi saa olla konkurssissa, eikä hänen toimintakelpoisuuttaan saa olla rajoitettu. Kun valitsee asianajajan avustamaan oikeudellisissa asioissa, tarkoittaa se kokeneen ja ammattitaitoisen juristin palkkaamista. Asianajajalla on vuotuinen jatkokoulutusvelvollisuus, jota Suomen Asianajajaliitto seuraa. Jatkokoulutusvelvollisuus takaa sen, että asianajajan ammattitaito pysyy korkeatasoisena ja ajan tasalla.

Tiukkojen sääntöjen ja asianajajien korkeiden pätevyysvaatimusten vuoksi kaikilla asianajotoimistojen asiakkailla on oikeus odottaa korkealaatuista palvelua. Avustajasi nimikkeellä toisin sanoen voi ja pitääkin olla merkitystä sen kannalta, mitä voit odottaa käyttämältäsi toimistolta.

Asianajajan tulee seurata erityisiä ammattieettisiä sääntöjä ja noudattaa aina hyvää asianajajatapaa. Valvontalautakunta, jonka jatkuvan valvonnan alaisia asianajajat ovat, on itsenäinen ja Asianajajaliitosta riippumaton valvontaelin. Valvonta takaa asianajopalveluiden korkean laadun. Jos asiakas, vastapuoli, viranomainen tai joku muu on tyytymätön asianajajaan, voi hän esittää kantelun valvontalautakunnalle. Lautakunta selvittää kantelun yhteydessä, onko asianajaja laiminlyönyt hyvää asianajajatapaa tai jättänyt noudattamatta asianajotoimintaa koskevia säädöksiä ja ohjeita. Rikkomusten yhteydessä valvontalautakunta voi päättää kurinpidollisista seuraamuksista. Asianajotoimiston asiakas voi kääntyä valvontalautakunnan puoleen myös, jos hän on tyytymätön toimiston laskutukseen. Silloin tapausta käsitellään palkkioriitana ja valvontalautakunta ratkaisee asian antamalla suosituksen asiassa.