FAQ

Tältä sivulta löydät vastaukset asiakkaiden esittämiin yleisimpiin kysymyksiin.

Perhe

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman elatuskykynsä mukaan. Arvioitaessa vanhemman kykyä vastata lapsen elatuksesta otetaan huomioon vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuudet ansiotyöhön, käytettävissä olevat varat sekä heidän muut lakiin perustuvat elatusvelvollisuutensa.

Se vanhempi, joka ei muutoin huolehdi lapsen jokapäiväisestä elättämisestä, osallistuu kustannuksiin maksamalla elatusapua lapselle. Elatusavun määrä ja muut maksuun liittyvät ehdot vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden antamalla tuomiolla.

Avioeron yhteydessä molemmilla osapuolilla on pääsääntöisesti oikeus puoleen osaan yhteisestä omaisuudesta, riippumatta siitä, kuka omaisuuden on ostanut, perinyt tai muulla tavoin saanut. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi toisen omaisuuteen.

Poikkeuksena on puolisoiden välinen avioehto, mikä vaikuttaa avio-oikeuteen. Poissulkemalla avio-oikeus voidaan myös vaikuttaa perillisten saaman perinnön määrään. On olemassa myös muita poikkeussääntöjä koskien omaisuuden jakoa.

Avioeroa haetaan käräjäoikeuteen jätettävällä avioerohakemuksella. Jos olette kumpikin yksimielisiä siitä, että haluatte avioeron, voitte hakea avioeroa yhteisellä, molempien allekirjoittamalla avioerohakemuksella ja toimittaa hakemuksen käräjäoikeuteen. Voit hakea avioeroa myös yksin. Tällöin hakemuksesi annetaan käräjäoikeuden puolesta tiedoksi puolisollesi ja hänelle annetaan myös mahdollisuus antaa lausumansa asiassa.

Kun molempia osapuolia on kuultu asian johdosta, alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika. Jos edelleen harkinta-ajan päätyttyä haluaa erota, on tärkeää, että avioeroa haetaan uudelleen. Tämä ns. avioeron toinen vaihe tarkoittaa käytännössä sitä, että hakija ilmoittaa kirjallisesti käräjäoikeudelle, että haluaa erota vielä harkinta-ajan päättyessä.

Sabina Saramo & Christian Näsman