FAQ

FAQ

FAQ

Perunkirjoitusvelvollisuus on sillä henkilöllä, joka on hoitanut kuolinpesän asioita. Usein pesänilmoittajana toimii käytännössä joko vainajan puoliso tai lapsi, joka voi joko itse laatia perukirjan tai antaa sen asiantuntijan hoidettavaksi. Pesänilmoittajan tulee ilmoittaa pesän tiedot parhaan tietonsa mukaan. Näiden tietojen mukaan perukirjan uskotut miehet, joista toinen on yleensä juristi, arvioivat omaisuuden arvon.

Testamentin tulee olla sinun omakätisesti allekirjoittama kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajat eivät saa olla sukulaisiasi eikä todistajana oleva henkilö saa muutenkaan vaikuttaa testamentin sisältöön. Todistajien pitää tietää, että he todistavat testamentin allekirjoittamisen, mutta sinun ei kuitenkaan tarvitse paljastaa heille testamentin sisältöä.

Koska testamentin muotovaatimukset ovat erittäin tiukat ja testamentin sisällön tulkinta on usein oikeudellisesti vaativaa, on aina syytä antaa testamentin laatiminen asiantuntijan hoidettavaksi.

Säilytä testamenttiasi muiden arvopapereidesi kanssa jossakin turvallisessa paikassa esimerkiksi pankin tallelokerossa.

Jos haluaa määrätä omaisuuden jakautumisesta perillisten kesken toisin kuin laissa määrätään, pitää tehdä testamentti. Testamentin tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan niin kuin testamentin tekijä itse parhaaksi näkee. Jos taas halutaan, että kukin lapsi saa yhtä ison osan kaikesta omaisuudesta, testamenttia ei tältä osin tarvita.

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman elatuskykynsä mukaan. Arvioitaessa vanhemman kykyä vastata lapsen elatuksesta otetaan huomioon vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuudet ansiotyöhön, käytettävissä olevat varat sekä heidän muut lakiin perustuvat elatusvelvollisuutensa.

Se vanhempi, joka ei muutoin huolehdi lapsen jokapäiväisestä elättämisestä, osallistuu kustannuksiin maksamalla elatusapua lapselle. Elatusavun määrä ja muut maksuun liittyvät ehdot vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden antamalla tuomiolla.

Avioeron yhteydessä molemmilla osapuolilla on pääsääntöisesti oikeus puoleen osaan yhteisestä omaisuudesta, riippumatta siitä, kuka omaisuuden on ostanut, perinyt tai muulla tavoin saanut. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi toisen omaisuuteen.

Poikkeuksena on puolisoiden välinen avioehto, mikä vaikuttaa avio-oikeuteen. Poissulkemalla avio-oikeus voidaan myös vaikuttaa perillisten saaman perinnön määrään. On olemassa myös muita poikkeussääntöjä koskien omaisuuden jakoa.

Avioeroa haetaan käräjäoikeuteen jätettävällä avioerohakemuksella. Jos olette kumpikin yksimielisiä siitä, että haluatte avioeron, voitte hakea avioeroa yhteisellä, molempien allekirjoittamalla avioerohakemuksella ja toimittaa hakemuksen käräjäoikeuteen. Voit hakea avioeroa myös yksin. Tällöin hakemuksesi annetaan käräjäoikeuden puolesta tiedoksi puolisollesi ja hänelle annetaan myös mahdollisuus antaa lausumansa asiassa.

Kun molempia osapuolia on kuultu asian johdosta, alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika. Jos edelleen harkinta-ajan päätyttyä haluaa erota, on tärkeää, että avioeroa haetaan uudelleen. Tämä ns. avioeron toinen vaihe tarkoittaa käytännössä sitä, että hakija ilmoittaa kirjallisesti käräjäoikeudelle, että haluaa erota vielä harkinta-ajan päättyessä.

Myyjä on aina vastuussa piilevistä virheistä (sellaisista, joita rakennuksesta löytyy, mutta joista kumpikaan osapuoli ei ole ollut tietoinen). Kiinteistön ostajalla on kaupanteon ajankohdasta viisi vuotta aikaa esittää vaatimuksia piilevistä virheistä, mutta hänen täytyy reklamoida virheestä mahdollisimman pian, kun se on huomattu. Lisäksi vaaditaan, että virheet ovat olleet olemassa jo kaupantekohetkellä. Tämä näytetään useimmiten kosteuskartoitusten ja materiaalinäytteiden avulla, jolloin voidaan nähdä, kuinka kauan rakennuksissa on ollut vaurio.

Siksi onkin suositeltavaa, että myyjä ottaa vakuutuksen, joka kattaa mahdolliset piilevät virheet.

Kun vuokralainen irtisanoo vuokra-asunnon, on irtisanomisaika yksi (1) kuukausi. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanominen on tehty, ellei ole sovittu muuta. Sopimusehto, joka pidentää vuokralaisen irtisanomisaikaa, on pätemätön ja siksi ilman vaikutusta. Vuokra maksetaan vielä irtisanomiskuukauden ajalta.

Asuinhuoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, mikäli vuokranantaja ja vuokralainen eivät muuta ole huoneiston kunnosta sopineet. Ilman nimenomaista sopimusta vuokralaisen vastuusta vuokra-asunnon kunnosta, on vastuu siitä vuokranantajalla.

Vuokralaisen velvollisuutena on kuitenkin pitää asunto hyvässä kunnossa, ja hänen on korvattava vuokranantajalle vahingot, jotka hän huolimattomuudellaan aiheuttaa asunnossa. Asunnon tavanomaisesta kulumisesta, kun asuntoa käytetään vuokrasopimuksessa sovittuun tarkoitukseen, ei vuokralaiselle tule korvausvelvollisuutta. Tavanomaiseen kulumiseen lasketaan muun muassa muovimaton kuluminen tai reikä seinässä, joka on tullut taulun ripustamisesta.

AA-patsas (2)